Mitenhän ihminen voi rypeä taas niin itsesäälissä kuin minä tällä hetkellä? Ihan sairasta. Vaikka periaatteessa kaikki on ihan hyvin.

Huomaan vain miettiväni Palomiestä silloin tällöin ja todella kaipaavani häntä. Ja kaiken huipuksi yritän karkoittaa häntä mielestäni mitä ihmeellisimmillä keinoilla. Katsastan jokaisen vastaantulijan "sillä silmällä". Jopa koulussa olen alkanut vilkuilla rinnakkaisluokkien poikia. Ja paino todellakin sanalla poikia. Niitä ne vielä on, hyvä että 20-vuotiaita nassikoita. Välillä tuntee itsensä niin vanhaksi ja tylsäksi siellä viisi-kuusi vuotta nuorempien joukossa. Ja kaikenlisäksi olen törmäillyt Vappuhoitoon vähän väliä ja aina puhunut sille jotain todella typerää ja nolannut itseni ihan totaalisesti. Sekin varmaan miettii että mikähän pervo ja hullu se tuokin emäntä oikein on.

Olen treffannut Tyttöystävää tässä melkoisen tiheään, mutta jotenkin meilläkin on tällä hetkellä sellainen kuiva kausi. Jotenkin kumpikaan ei saa mitään aikaiseksi. Hyvä että suukot vaihdetaan kun nähdään tai erotaan. Käytiin me pitkästä aikaa torstaina Baarissa yhdessä ja olihan meillä kivaa niinkuin aina on ollut....Mutta jotenkin vaivaantuneen oloista touhua se muuten on ollut. En tiedä oisko sit Tyttöystävän elämässä tapahtunut jotain sellaista mistä se ei voi kertoa mulle. Ja jotenkin en viitsi udella, jos se on jotain todella henkilökohtaista. Kyllä se kertoo sit jos on kertoakseen, niin se on aina mennyt.

Huomenna nähdään taas, sittenhän sen näkee onko tilanne edelleen sama....