Kaksi päivää meni kuin unessa. Tein töissä niin typeriä virheitä koko ajan, että ihan hävettää. Kun ei ajatus luista, niin minkäs sille tekee. Nyt alkaa jo heräämäänkin sen vapun rellestämisen jälkeen, sain kyllä rytmini niin pahasti sekaisin parissa päivässä. Ja sen kyllä tietää kaikki, että musta ei ole mihinkään älylliseen toimintaan neljän tunnin yöunilla.

Sunnuntaina on työkeikka toiselle paikkakunnalle. Hyvä olo, kun tietää että on vastuussa sen keikan onnistumisesta ja että on tehnyt kaiken työn sen keikan eteen. Myyntikirjeiden lähetyksestä kaupan päättämiseen saakka. Mukavaa saada vastuuta ja huomata että firman johtaja todellakin luottaa mun tekemisiin ja sanomisiin, eikä tarvitse edes vakuutella. Kait sitä on sitten jotain tehnyt oikein siinäkin työssä. Toisin kuin koulun kanssa...se tökkii ja pahasti. Liikaa ryhmätöitä annettu tällä jaksolla ja mitään ei kerkeä tekemään huolella loppuun - ja sen kyllä näkee viimeistään kurssin numerossa. Ärsyttää suunnattomasti, kun luokkakaverit on sen verran nuorempia, sellaisia parikymppisiä nassikoita, että niistä kaikki ei vielä käsitä sitä vastuuta mitä tuolla koulussa jo odotetaan. Lukiossa oppilaita vielä paapotaan kuin lapsia ja ne kait olettaa, että niin tapahtuu vielä tuollakin. Grow up.